Toteutusvaiheessa Algor- FEM ohjelmalla laadittua 3D laskentamallia täydennettiin, ja siihen liitettiin kehittämämme paaluanturoiden, puurakenteiden sekä tappivaarnaliitosten mitoitussovellukset. Näin voitiin tehokkaasti laskea noin 20 erilaista kuormitusyhdistelmää ja yli 2000 sauvaa käsittävä kokonaisuus rakennuksen harjalta paalujen rasituksiin saakka. Samalla projektiin kiinnitettiin rungon 3D tuotemallinnukseen tarvittavat apuvoimat. Toteutusvaiheessa henkilökuntamme suoritti erään vaativimmista 3D mallinnuksista, mitä yhtiössämme oli siihen mennessä tehty.

Mallinnus suoritettin X-Steel –sovelluksessa, jossa puurakenteiden liitosten mallinnus osoittautui ennakoitua vaikeammaksi muun muassa liitosgeometrian ja puuttuvien liitosmakrojen johdosta. Valmisosasuunnittelussa havaitsimme jälleen, miten korvaamatonta nykyaikaisten suunnitteluvälineidemme tarjoama apu on tämän kaltaisissa tehtävissä.

Valmistuminen viivästyi noin kuukaudella helmikuussa 2002 tapahtuneen Jyväskylän Messuhallin kattosortuman johdosta: tappivaarnaliitosten mitoitusta käsitelleessä normistossa havaittiin virheitä ja puutteita, jotka johtivat mitoituksen epävarmalle puolelle. Koetulosten perusteella liitosten todelliset  kestävyydet olivat jopa 50 % laskennallisia arvoja pienempiä, jonka johdosta osa Joensuu Areenankin liitoksista jouduttiin vahvistamaan. Joensuu Areenan liitoskokeiden pohjalta Ympäristöministeriö muutti asetuksellaan 23.9.2003 tappivaarnaliitosten mitoituskaavoja.

Rakennus valmistui tammi-helmikuun vaihteessa 2004, ja se on ollut siitä lähtien täydessä käytössä. Kaikille halukkaille seuroille ei tahdo riittää hallivuoroja, ja artistit ovat ylistäneet hallin akustiikkaa.